Alkoholhjälpen Polska

Dieđut alkoholas ja dearvvasvuođas
Ain eanet olbmot juhket alkohola jámma, ja stuorit meriid go ovdal. Alkohola čadnojuvvo dávjá doaluide ja muossáneapmái, muhto maid heahpaneapmái ja eahpelihkostuvvamii go olmmoš ii bastte muddet alkoholageavaheamis.

Lea álki jáhkkit ahte alkoholaváttisvuođat guoskkahit beare earáid. Dávjá čadnojuvvo alkoholaváttisvuođat sosiála váttisvuođaiguin dego bargguhisvuohta dehe orohaga váilumii. Muhto eatnasiin geat juhket ila olu alkohola eai leat problemat maid fuobmá olggul. Jus veardida olbmuiguin geat borgguhit, borret ila ollu dehe lihkadit unnán eatnasat ellet oalle dábálaš eallima geain lea bargu, veahka, ustibat ja orohat.

Sullii miljovnnas Ruoŧa olbmuin leat alkoholadábit mat addet lassánan vára moanaide dearvvasvuođa váttuide ja vahágiidda, dan lassin alkoholasorjjasvuođa. Eatnasat eai fuomáš ieža ahte juhket ila olu eaige jurddaš ahte alkohola sáhttá buktit dearvvasvuođa váttuid, muhto dat váikkuha goit sin gorudii. Dán deavsttas sáhtát lohkat mot.

Man stuora mearri alkohola lea váralaš ?
Váralaš alkoholageavaheapmi lea jus don dievdun jugat 14 láse dehe eanet vahkus dehe nissonin 9 láse dehe eanet vahkus. Juhkat iežas gárremin mearkkaša álo riskka. Jus don dievdun jugat eanet go 4 láse, nissonin eanet go 3 láse seamma háve, dehe jus dus lea badjel 0,6 promille varas rehkenasto dat juhkamin beroškeahttá das dovddatgo iežat gárihuvvan dehe it. Jus jugat unnit go ovdal namuhuvvon dási rehkenasto dat muttolaš alkoholageavaheapmin.

Akta láse vástida una bohttalačča garravuollaga(33cl), okta láse viidni(10-15 cl) dehe okta jugus 4cl spriita.
Okta bealle littaraš garravuola (50cl) vástida 1,5 láse.
Okta bohtal viidni(75cl) lea 6 láse.
Okta bohtal spriita (75cl) lea 18 láse.

Sáhttágo leahkit buorre dearvvasvuhtii juhkat vehá alkohola?
Máŋggat leat lohkan ahte govttolaš alkoholageavaheapmi sáhttá juobe leahkit buorre dearvvasvuhtii. Jáhkket ahte boarrásit olbmot geat juhket unnit meriid alkohola soitet leat geahpidan riskka váibmo- varrasuotnadávddaide ja sohkkardávdii. Dutkit eai leat odne ovttaoaivilis leago alkoholas duođain dakkár suddjenváikkuhus. Duohtavuohta lea ahte alkoholas leat ila máŋga vahágahtti siidováikkuhusa danin ii sáhte rekommentéret dearvvasvuhtii.

Juhkan govttolaččat jugakeahttá gárremin mearkkaša eanaš una medisiinnalaš riskkaid- jus ii leat áhpeheapmi, hurvvas, ii leat vuoivvasdávda dehe dálkkodat dihto dálkasiiguin. Dalle it galgga juhkat ollenge.

Mot alkohola juhkan váikkuha olbmui?
Jus galleda báre bearjadatija lea jáhkihahtti ahte máŋgasis gean deaivá lea badjel 0,8 promille alkohola varas. Muhto gávdnojit dutkamušat mat čájehit ahte olmmoš veadjá bures ovdalgo manná badjel 0,5 promille. Meattáhus man mii dahkat lea jáhkku ahte šaddá somát jus mii juhkat eanet, vaikko dat ovdal lea čájehan leahkit boastut. Dá don sáhtát oaidnit mot dovdduide ja láhttemii váikkuhit sierra promillemearit varas.

0,2 promille: Vuosttaš alkoholaváikkuhus dovdo. Dovddat iežat liekkasin, gealddohuvvan ja buori mielas. Du ieškritihkka unnu.

0,5 promille: Dovddat iežat movttegin ja caggaseamit jávket. Du refleavssat šaddet hihtáseappot ja dárkilvuohta du lihkastagain láivu. Árvvoštallannákca moivašuvvá ja du návccat informašuvnna váldimii hedjonit.

0,8 promille: Álggát šaddat garrajienagin ja govdat iežat lihkastagain. Oainnát heajubut go dábálaččat. Dus hakso alkohola ja leat badjelmearálaš iešsihkar.

1,0 promille: Don humat eahpe čielgasit ja dárkilvuohta dehkiid ja dovdduid hálddašeapmái lea hedjonan.

1,5 promille: Čuožžutbissun lea hedjonan ja soaittát jorrat. Dus soaittát oažžut dovdo- darramiid ja šaddat illaveaji.

2,0 promille:Dus lea váttis sárdnut ja suoibbut. Čalmmit geađđalastet.


3,0 promille: Don it ipmir mii dáhpáhuvvá ja meanohuvvame.


4,0 promille: Leat meanohuvvan. Vuoiŋŋat lossadit ja leat váras jápmit alkoholamirkemii.
Ii sáhte dárkilit dadjat makkár váikkuhus promillamearis lea ovttaskas olbmui, daningo dat gii lea juhkan alkohola ollu ja guhká lea ovddidan gierdama alkoholii iige dasa váikkut nu ollu. Jurddaš ahte riska alkoholasorjavaš vahágiidda ja dearvvasvuođaváttisvuođaide ii unno beare daningo lea alit gierdannákca.

Mot stuora alkoholageavaheapmi váikkuha dearvvasvuhtii?
Alkohola olaha buot orgánaid ja váikkuha olles gorudii, nu siskkil- go bajil. Dearvvašvuođaorganisašuvnna, WHO, jelgii gávdnojit eanet go 60 dávdda main lea gullevašvuohta alla alkoholageavahemiin. Olbmot eai dárbbat leahkit alkohola-sorjavaččat vaikko skihppájit alkoholii láktaseaddji dávddaide; datnai geat juhket olu leahkitkeahttá sorjavaččat guoskkahuvvojit.

Vuoigŋasat
Juo una mearit alkohola dagahit heajut árvvoštallannávcca, jurddašannávcca, muittu ja reagerennávcca. Don oađát heajubut ja dat váikkuha dovdduide. Hui alla ja guhkesáigásaš geavaheamis vuoigŋasat unnot ja don sáhtát skihppát epilepsiijai, demensii dehe eará vuoiŋŋas-dávddaide.
Deprešuvdna-
Garra alkoholageavaheami geažil lea várra skihppát deprešuvdnii. Bealli buot iešsorbmemiin Ruoŧas lea gullevašvuohta alkoholii.
Váibmu ja varrasuonat
Unnánaš ja govttolaš alkoholageavaheamis eai leat čielga vahátlaš váikkuhusat váibmui ja varrasuonaide. Juhkan stuora meriid alkohola mielddisbuktá goit riskka vahágiidda. Pulsa ja varradeaddu lassánit go jugat alkohola. Riska sierralágan váibmoritmmaide lassána, ovdamearkka dihte feaskkerspargin. Alkoholageavaheapmi ii ávžžuhuvvo eastalit čierggesváibmosuotnadávddaid.

Áhpehisvuohta
Šattolašvuohta láivu alla alkoholageavaheami bakte nu nissoniin go dievdduin. Alkohola juhkan váikkuha ohkái buot áhpehisvuođa osiin, muhto erenomážiid vuosttas muttus- juo ovdalgo son sihkkarit diehtá iežas leahkit áhpeheapme. Jus leat nisson ja leat áhpeheapme dehe plánet šaddat, lea buoremus leat geavatkeahttá alkohola.
Vuoivvas
Alkohola lasida riskka vuoivvasborasdávdii ja lea dábálaš sivva buoidevuoivasii, hepatihttii ja vuoivvasčirrosii.
Liiki
Alla alkoholageavaheapmi lasida riskka dehe vearránahttá prosiasisa, ihtamiid ja eará liikeváttuid.
Čoavji
Garra alkoholageavaheapmi lasida riskka čoavje katarrii ja suvra čoavjái.
Dákteriggi
Garra alkoholageavaheapmi lasida riskka dákte-raššumii ja jiktii.
Varra
Alkohola eastá ađđama návcca ráhkadit varraseallaid ja sáhttá dagahit varravánu.
Njoammumat
Go alkohola váikkuha ađđamii dat váikkuha vilges varraseallaidenai mat galget suddjet goruda njoammumiin. Dat dagaha máŋggaid njoammumiid, ovdamearkka dihte gerdon ja guhkesáigásaš nuorvvuid.
Borasdávda
Alkohola lasida riskka borasdávdii máŋggain orgánain. Lea čielga oktavuohta borasdávdii njálmmis ja čoddagis, vuoivvasborasdávdii, raddeborasdávdii ja gassačoalleborasdávdii

Mat eará riskkat leat garra alkohola geavaheamis?
Dáhpedorpmit
Alkohola-gárremiin olmmoš váldá stuorit riskkaid. Juohke jagi jápmet sullii 3000 olbmo dáhpedorpmiin Ruoŧas. Goalmmát oasis sis lea alkohola sivvan. Olbmot geat dábálaččat leat unnán- dehe govttolaš juhkkit, muhto duollet dalle juhket iežaset gárremiin, leat sivalaččat stuorimus oassái lihkohisvuođaide.

Veahkaváldin
Rihkkosstatistihka vuođul lea stuorimus oassi sihke illasteamis ja eará veahkaváldimiin láktasa rihkkosdahkki ja/dehe uvhrri alkoholageavaheapmái.

Gaskavuohta problemat
Garra alkoholageavaheapmi sáhttá vahágahttit gulahallama ja heajudit gaskavuođa lagamuččaide. Badjel miljovnnas olbmo Ruoŧas geat ellet soapmása lahka gii juhká olu lohket ahte das lea negatiivvalaš váikkuhus.

Borgguheapmi ja alkohola
Sierra gárrenávdnasat barget ovttas ovdamearkka dihte alkohola ja nikotiidna váikkuhit seamma bálkádansystema vuoigŋahiin. Nikotiidna dan lassin lasida hearkivuođa alkoholii. Dasa gii háliida rievdadit alkoholageavaheamis soaitá danin leahkit oavdun seamma áigge heaitit borgguheamis dehe nuskomis. Seamma ládje sáhttá leahkit álkit heaitit duhpáhiin jus seamma áigge unnida dehe heaitá juhkamis alkohola.

Mii lea alkoholasorjavaš
Alkoholasorjavaččain meidnejuvvo ahte olmmoš joatká garra alkoholageavaheami, vaikko das leat negatiivvalaš váikkuhusat dearvvašvuhtii, gaskavuođaide ja sosiála diliide. Das gii lea sorjavaš lea dávjá dárbu alkoholii ja sus lea váttis ráddjet alkohola meari. Dávjá, muhto ii álot ovdána alkohola gierdannákca, nu ahte ferte juhkat eanet olahan dihte váikkuhusa, mii mearkkaša moanaid unohasdovdduid go heaitá juhkamis. Sorjavašvuohta mearkkaša máŋgasii ahte alkohola oažžu guovddáš saji eallimis dan goasttádusain mii ovdal lei dehálaš, ovdamearkka dihte gaskavuođat, karrieara, dehe friijaáiggeberoštumit. Dat gii lea sorjavaš diehtá máŋgii ahte alkohola lea problema, muhto ii sahte ráddjet dehe heaitit alkoholajuhkama.

Čuovvovaš 6 sárgosa leat dábálaččat alkohola-sorjavašvuođas. Oažžun dihte diagnosa alkoholasorjavaš gáibiduvvo ahte jus lea dovdan unnimustá golbma dain seamma áigge, maŋemus 12- mánus.

garra dárbu dehe bággu juhkat alkohola, dehe “hipmu”
váttisvuohta ráddjet man olu juhká, dehe “isitvuođamassin”
alkoholageavaheapmi dagaha ahte unnit áigi báhcá bargui, friijaáiggeberoštumiide dehe ovttastallamii earáiguin
stuorit mearit gáibiduvvojit vai oažžu seamma váikkuhusa go ovdal
giehta-doarggisteamit, bivastuvvan ja ráfehisvuohta maŋŋel go lea unnidan dehe heaitán juhkamis(abstineansa)
joatká juhkama vaikko diehtá ahte alkohola dagaha rumašlaš dehe psykalaš váttisvuođaid

Leatgo gearggus rievdadit iežat juhkama?
Máŋggat jurddašit ahte lea hui váttis rievdadit iežas alkoholageavaheami. Muhto máŋgasii dat lea gusto álkit go heaitit borgguheamis ja sulastahttá máŋgga ládje biebmodábiid rievdadeami dehe lihkadeami álggaheami.

Du mielas leat vissát sihke buorit ja heajos bealit alkoholajuhkamis- nu lea eatnasiidda. Muhto mii deaddá eanemus? Beare don sáhtát mearridit mii guoská dutnje ja mot don háliidat. Juogo joatkit dego leat dahkan dán rádjái dehe rievdadit du alkoholageavaheami.

Buorre lávki váldit, beroskeahttá mot don leat mearridan dehe jus vel leat eahpesihkkar, lea dahkat čielggasin mat ákkat leat dehálaččat dutnje ja dan olbmui geainna háliidat leahkit.

Bija ulbmila
It dárbbat mearridit mot galggat dahkat du loahppaeallima. Jus háliidat dahkat rievdadusa lea buorre doarjja jus dus lea čielga ulbmil dihto áigodaga. Mu mii lea muttát?Galggatgo ráddjet juhkama ja juhkat govttolaččat vai heivego dutnje buorebut leahkit ollásit alkoholahaga veháš áigge?

Beasa álgui rievdademiinat
Fuolat dahkat moadde rievdadeami iežat árgabeaivvis mat veahkehit du olahit ulbmila. Dat soaitá leahkit ovdamearkka dihte dakkár; ahte ii leat rádju ruovttus, molsut alkohola alkoholakeahtes juhkosiidda, olbmástallat oahppásiiguin geat sáhttet doarjut du dehe álggahit juoga ođđa aktivitehta dan áiggi go don ovdal leat juhkan alkohola.

Kárte iežat
Beroškeahttá das manin aktii álget juhkat ila olu du alkoholageavaheapmi goit laktása du árgabeaivái, du dábiide ja du rutiinnaide. Jus válddát čielgasa main diliin, jurdagiin ja dovdduin don čanat oktii alkohola nu dus lea stuorit vejolašvuohta váikkuhit iežat alkoholageavaheapmái dan guvlui go háliidat.

Gávdnat ođđa molssaeavttuid
Alkohola lea muhtumin soaitán doaibman gaskaboddosaš čoavddusin eará váttisvuođaide maid don vásihat( ovdamearkka dihte nohkkanváttisvuođat, streassa dehe gaskavuohta-váttisvuođat). Álggahemiin ođđa dábiid ja gávdnamiin buoret čovdosiid du váttisvuođaide, boahtá šaddat álkit vealtit ila olu juhkama.

Váldde veahki
Go lea soamis geainna ságasta ja gii veahkeha čielggadit jurdagiid ja dovdduid ja gii doarju dan rievdadeami man don geahččalat dahkat lea buorre beroskeahttá leago dat ustit, bearašláhttu dehe ámmátlaš olmmoš.

Ale vuollán ila árrat
Ane rievdan alkoholageavaheami guhkesáigásaš ulbmilin. Dohkket ahte vástosat ja lávki vearru guvlui soitet dáhpáhuvvát mátkki nalde, ale divtte dan oažžut ila olu fuomášumi dehe hehttet du. Dus leat nu máŋga geahččaleami go háliidat iežat alkoholageavaheami rievdadeapmái.

Jus háliidat ságastit soapmásiin divššus iežat alkoholageavaheamis nu dus lea riekti jávohisvuođa-gáibádussii. Don sáhtát maid oažžut veahki dulkkas. Das sáhtát lohkat eanet 1177:s
http://www.1177.se/Nationella-minoritetssprak/Nationella-minoritetssprak...

Dá lea kártá gos sáhtát gávdnat telefovdnanummariid vuostáváldimiidda olles Ruoŧas.
https://alkoholhjalpen.se/karta