Bïevnesh alkoholen jïh healsoen bïjre
Jienebe almetjh alkoholem daamtajåbpoe juvkieh, jïh stuerebe veahkam enn aarebi. Alkoholem daamhtaj feestine jïh eejehtimmine ussjede, men aaj skaamojne jïh bæjhkarimmine gosse ij maehtieh alkoholenåhtoem stuvredh.
Aelhkie såvma alkoholedåeriesmoerh ajve jeatjah åadtjoeh. Daamtaj alkoholedåeriesmoerh aktene sosijalen dåriesmoerine jis barkohts jallh gåetieluhpehts. Men jeenjemes gïeh dan jïjnje alkoholem juvkieh eah dåeriesmoerh utnieh mah vååjnesisnie. Seammalaakan goh almetjh gïeh rïevhkestieh, fer jïjnje byöpmedieh jallh fer onne saavroeh jeenjemes sïejhme vuekine jielieh, barkojne, fuelhkine, voelpine jïh gåetine.
Medtie millijovne almetjh Sveerjesne alkoholeviejsjieh utnieh mah stuerebe vaahram vadta gellie healsoedåeriesmoeride jïh skaaride, aaj aalkoholeduerpehke. Jeenjemes eah jïjtje dååjrh dah fer jïjnje juvkieh jïh eah ussjedh alkoholeste healsoedåeriesmoerh sjædta – men dah kråahph læjhkan tsevtsieh. Daennie tjaalegisnie maahtah lohkedh guktie.
Man jïjnje alkohole åvteli vaahrese båetedh?
Datne vaahrese båatah jis 14 jallh jienebe klaash fïerhten våhkosne jovkh jis ålma jallh 9 jallh jienebe klaash fïerhten våhkosne jis nyjsene. Jis jovkh guktie gieriedidh aaj vaahra. Jis jovkh jienebe enn 4 klaash ålmine, jienebe enn 3 klaash nyjseninie seamma tsiehkesne, jallh jis dov bijjebe 0,6 promille vïrresne aaj geeruvisnie seamma jis dam damth jallh ij. Jis unnebe jovkh enn mah bijjebe tjaaleme dellie sïejhmede alkoholenåhtojne åtnah.
Akte klaase seamma goh onne boehtele veaksehkevoelege (33 cl), vïjneklaase (10-15 cl) jallh drinke/shotte 4 cl sprïjhtine.
Bielielïjhtere veaksehkevoelege (50 cl) lea 1,5 klaash.
Vïjneboehtele (75 cl) lea 6 klaash.
Sprïjhteboehtele (75 cl) lea 18 klaash.
Maahta boerehkelaakan healsoen gaavhtan ohtje alkoholem jovkedh?
Gellie leah lohkeme sïejhmede alkoholenåhtoem maahtah boerehkelaakan healsoen gaavhtan årrodh. Veanhta voeresh gïeh ohtje alkoholem juvkieh maehtieh vaahram vaajmoe- jïh vïrreåerieskïemtjelasside jïh diabetese unniedidh. Dotkijh eah daan biejjien seamedh jis alkohole naemhtie vaarjele. Saatnan lea alkohole dan gellie vaahreles lissiedåårresh åtna jïh destie ij maehtieh dam healsoen gaavhtan bievnedh.
Sïejhmede jovkedh guktie ij geeruvisnie vaenie medisijneles vaahrah utnieh – jïlhts ih nåajsan, hujnesne, librieskïemtjelassem utnieh jallh sjïere daalhkesh vaaltah. Dellie ih edtjh jovkedh.
Guktie alkohole datnem tsavtsa?
Jis baarese tjaanga bearjadahken iehkeden såvma gellie mah råaka bijjebe 0,8 promille alkohole vïrresne utnieh. Men dotkijevuesiehtimmieh gååvnesieh mah vuesiehtin bööremes åtna åvteli 0,5 promille sjædta. Maam mijjieh båajhtode daamhtaj darjobe vïenhtebe lustebe sjædta jis jienebe jovkedh, jïlhts aarebi vuesiehtamme dïhte båajhtoeh. Daesnie maahtah vuejnedh guktie domtesh jïh dåemiedimmieh tsevtsieh* ovmessie promilleveahkah vïrresne.
0,2 promille: Voestes effektem alkoholeste damth. Datne bïjvh, murredh jïh buerie bïevsterinie. Dov jïjtjelaejhteme vaenede.
0,5 promille: Aavojne jïh heerremh luejhtieh. Dov refleksh sååjmehke jïh unnebe presisjovne svihtjemisnie. Ih gaajhkem vuarjesjh jïh guarkah.
0,8 promille:
Aalkah tjarki gïelin soptsestidh jïh jïjnjh svihtjh. Ih rïektes vuejnieh. Alkoholem hopsoe jïh garmerh.
1,0 promille: Plarhkoeh håaloeh jïh nåakebe dovne domtesh jïh åedtjieh stuvrh.
1,5 promille: Aalka geervebe tjåadtjodh jïh kaanne gaahtjh. Goesmerh.
2,0 promille: Geerve soptsesth jïh tjåadtjoeh. Guektiengierts vuajnah.
3,0 promille: Ih vuerkehth jïh mahte svæjmeds.
4,0 promille: Datne svæjmeds. Soejmetji voejngehth jïh vaahrese jaemedh alkoholekrodtesjimmeste.
*Ij maehtieh jiehtedh raakte guktie promille almetjem tsavtsa, juktie dïhte gie guhkiem jïh jijnjem jovkeme lea toleransem evtiedamme alkoholese jïh ij dan jïjnje tsevtsieh. Ussjedh vaahram skaarh jïh healsoedåeriesmoerh åadtjodh alkoholeste ij unnedh jïlhts jollebe toleransedaltesem åtna.
Guktie jolle alkoholenåhtoem healsoem tsavtsa?
Alkohole gaajhkh organide jaksa jïh dïhte abpe kråahpem tsavtsa, dovne sisjnelds- jïh ålkoebielide. Veartenehealsoeorganisasjovnen, WHO, mietie jienebe enn 60 skïemtjelassh mah jolle alkoholenåhtoste. Eah almetjh daarpesjh alkoholeduarpehke årrodh jis alkoholerelateradamme skïemtjelassh åadtjodh: aaj dah gïeh jïjje juvkieh jïh eah duarpehke maehtieh dejtie åadjodh.
Aajla
Joe ohtje alkoholine nåakebe ussjedidh, mujhtedh jïh reaksjovne. Nåakebe åarah jïh domtesidie tsavtsa. Jolle jallh guhkiem nåhtojne aajla ånnene jïh maahtah epilepsijem, demensem jallh jeatjah aajla-skïemtjelassh åadtjodh.
Depresjovne
Vaahra depresjovnem åadtjodh jienemde jolle alkoholenåhtojne. Bielie gaajhkh jïjtjebovvemh Sveerjesne alkoholine ektiedieh.
Vaajmoe jïh vïrreåerieh
Vuelie jïh sïejhmede alkoholenåhtoe ij tjïelke nåake effekth utnieh vaajmose jïh vïrreåeride. Stoerre alkoholenåhtoe vaahram jienemde skaaride. Jïevkehtimmie jïh vïrredïedtese jienemdieh gosse alkoholem jovkh. Vaahra ovmessie såarhtah vaajmoearytmierh jienemde, vuesiehtimmien gaavhtan förmaksflimmere. Ij maehtieh alkoholenåhtoem raeriestidh vaajmoeskïemtjelasside heerredh.
Nåajsan
Fertilitete vaenede jolle alkoholenåhtojne dovne nyjseninie jïh ålmine. Jis nyjsene alkoholem jåvka gosse nåajsan jiemiem tsavtsa, sjïere voestes boelhkem – aaj åvteli vihties daajra nåajsan. Jis nyjsene jïh nåajsan jallh dam soejkesjidh bööremes ij alkoholem jovkh.
Librie
Alkohole vaahram jienemde libriecancerem åadtjodh jïh daamhtaj dan sjïeke buejtieliebriem, hepatitem jïh librie-gaarenesem åadtjodh.
Njaltja
Jolle alkoholenåhtoe vaahram jienemde psoriasisem åadtjodh jallh dïhte vïerrebe sjædta jïh jeatjah dåeriesmoerh njaltjine åadtjodh.
Tjåejjie
Jolle alkoholenåhtoe vaahram jienemde tjåejjiekatarrem jïh sovre tjåejjiem åadtjodh.
Daektie
Jolle alkoholenåhtoe vaahram jienemde hiejjehts-moerh jïh jïktem åadtjodh.
Vïrre
Alkohole heerrie daektiejïrremem vïrrekråahph darjodh jïh destie vaenie vïrrem sjædta.
Infeksjovnh
Alkoholen effekten tjïrrh daektiejïrremem dah veelkes vïrrekråahph tsavtsa mah gelkieh kråahpem vaarjelidh infeksjovni vööste. Daestie jienebh infeksjovnh sjædta. Vuesiehtimmien gaavhtan gellien aejkien jïh guhkiem sovhtine
Cancere
Alkohole vaahram jienemde cancerem gellie organine åadtjodh. Tjïelke vuajnoeh gååvnese cancerasse njaelmesne jïh tjeahpoehkisnie, libriecancerem, njammacancerem jïh tjåeliecancerem åadtjodh.
Mejtie vaahride maahta båetedh jis fer jïjnje alkoholem jovkedh?
Ovlæhkoeh
Jis tjïervesne jïjnjebe vaahride maahta båetedh. Fïerhten jaepien medtie 3000 almetjh jaemiejin ovlæhkojne Sveerjesne. Medtie gåalmehts dejstie alkohole meatan. Almetjh gïeh daamhtaj vuelie- jallh sïehmedejovkijh, men såemies aejkien tjïervesne, stoerre bieliem ovlæhkojste goerpedehtieh.
Vædtsoesvoete
Meadtoestatistihken mietie stoerre bielie dovne daaresjimmieh jïh vædtsoehvoeth aktanin alkoholenåhtojne aktem jallh gåabpatjahkh dejstie.
Relasjovnedåeriesmoerh
Jolle alkoholenåhtoe maahta govlesadtemem skaaredh jïh relasjovnem fuelhkine nåagkode. Bijjelen millijovne almetjh Sveerjesne naakenem lïhke jielieh gie fer jïjnje jåvka jiehtieh dah negatijven vuekine tsevtseme.
Rïevhkestimmie jïh alkohole
Ovmessie ruvsevierhtieh ektiedieh, vuesiehtimmien gaavhtan alkohole jïh nikotine seamma baalhkaöörnegem aajlesne tsevtsieh. Nikotine aaj domtesem alkoholese jienemde. Jis sïjhth alkoholenåhtoem jarkelidh aevhkie jis seammasïenten rïevhkine jallh snohkine orrijidh. Seamma vuekine maahta aelhkebe dågkine orrijidh jïh seammasïenten orrijidh alkoholem jovkedh.
Mij lea alkoholeduarpehke?
Alkoholeduarpehkine jis jåarhka alkoholem jovkedh, jïlhts negatijven effekth healsose, relasjovnide jïh sosijalen tsiehkide. Dïhte gie duarpehke daamhtaj sæjhta alkoholem jovkedh jïh geerve alkoholeveahkam gaertjiedidh. Daamhtaj, mohte ij eejnegen toleransem alkoholese evtiedidh, juktie jienebe jienebe tjuara jovkedh effektem jaksedh, jallh abstinense, mestie gellie vaejvie domtesh jis orrijidh jovkedh. Duarpehkistie sjædta alkohole stoerre sijjiem jieliedisnie gusnie åvteli jeatjah darjomh lin vihkeles, vuesiehtimmien gaavhtan relasjovnh, barkoem jallh eejehtimmieïedtjh. Dïhte gie duarpehke daajra daamhtaj alkohole dåeriesmoere, men læjhkan ij maehtieh dam gaertjiedidh jallh dejnie orrijidh.
Dah 6 tsiehkieh daamhtaj alkoholeduarpehkisnie. Diagnosem alkoholeduarpehke åadtjoeh jis golme dejstie seammasïenten minngemes 12-askine.
Garre såjhtoem alkoholem jovkedh.
Geerve gaertjede man jïjnje jåvka
Alkoholenåhtoste unnebe tïjje barkose, eejehtimmieïedtjese jallh gaavnedæmman
Stuerebe veahkam alkoholeste kreava jis seamma effektem edtja åadtjodh (toleranse)
Gïeth svilkestieh, bïevesteminie jallh vaejvieh jis vaenede jallh orreje jovkedh (abstinens)
jåarhka jovkedh jïlhts daajra alkoholeste skïemtjelassh jallh psyhkihken vaejvieh sjidtieh
Datne sïjhth dov jovkemem jarkelidh?
Gellie ussjedieh dïhte dan geerve sov alkoholenåhtoem jarkelidh. Men aelhkebe rïevhkine orrijidh jïh mahte seammalaakan gellie vuekine sov beapmoevaejsjieh jarkelidh jallh aelkedh saavredh.
Vïenhth dovne buerie jïh nåake alkoholem jovkedh – numhtie gellesidie. Men mij lea vihkeles? Ajve datne gie maahtah sjæjsjalidh guktie dutnjien jïh guktie sïjhth darjodh. Maahtah dov alkoholenåhtoem jåerhkedh jallh jarkelidh?
Hijven tjïelkesth mah jiehtegh vihkeles dutnjien jïh persovnese datne sïjhth årrodh seamma jis sjæjsjalih jallh ennje ovvihties.
Ulmiem nænnosth
Ih daarpesjh nænnoestidh guktie edtjh abpe dov jieledem darjodh. Jis sïjhth jarkelidh dellie hijven jis tjïelke ulmiem utnedh sjïere boelhkem. Men mij lea dïhte? Edtjh datnem gaertjiedidh jïh sïejhmede jovkedh jallh buerebe jis alkoholehts boelhkem årrodh?
Aelkieh jarkelidh
Jarkelh dov aarkebiejjien mij viehkehte dov ulmide jaksedh. Maahta vuesiehtimmien gaavhtan: ih alkoholem gåetesne vöörhkh, målsoeh alkoholem alkoholehts jovkestahkide, almetjh råakedh gïeh maehtieh datnem dåarjodh jallh aelkieh orre murrie darjomem dennie tïjjesne gåessie aarebi alkoholem jovkih.
Jïjtjemdh goerehtallh.
Seamma man gaavhtan iktesth eelkih fer jïjnje jovkedh daelie dov alkoholenåhtoem aktani dov aarkebiejjien, dov vaejsjiejgujmie jïh dov rutijnigujmie. Jis goerehtallh man tsiehkine, åssjelh jïh domtesh alkoholine aktenh dellie stuerebe nuepiem åtnah dov alkoholenåhtoem tsevtsedh gogkoe sïjhth.
Orre alternatijvh gaavnh
Alkohole maahtah muvhtene åenehks vaestiedassem jeatjah dåeriesmoeride orreme mah dååjrh (vuesiehtimmien gaavhtan jis ih åerieh, fuehpesne jallh relasjovnedåeriesmoere). Orre viejsjiejgujmie jïh buerebe vaestiedassh dov dåeriesmoeride, aelkebe sjædta ij fer jïjnje jovkh.
Viehkiem vaaltah
Giejnie soptsestidh gie dutnjien viehkine åssjelh jïh domtesh tjïelkedh jïh jarkelimmesne dåarjodh maam voejhkelh darjodh hijven seamma jis voelpe, fuelhkie jallh professjonellen almetje.
Aellieh gåavvarosth
Vuajnah jarkelamme alkoholenåhtoem guhkiem ulmine. Jååhkesjh heerremh maahtah båetedh jïh aellieh dam baajh datnem heerredh. Gellie voejhkelimmieh åtnah jis sïjhth dov alkoholenåhtoem jarkelidh.
Jis sïjhth naakenem hoksesne soptsestidh dov alkoholenåhtoen bïjre reaktam åtnah sekretessese. Maahtah aaj viehkiem toelhkestimmine åadtjodh. Maahtah vielie dan bïjre lohkedh 1177:sne.
http://www.1177.se/Nationella-minoritetssprak/Nationella-minoritetssprak...
Daesnie kaarhte gusnie maahtah telefonnummerh dåastoevidie Sveerjesne gaavnedh.
https://alkoholhjalpen.se/karta